Tervahovi  

Tervahovin historiaa
- palanen oululaista kaupunkikulttuuria

Vanhat oululaiset yhdistävät Tervahovi -nimen Valkealinnan talossa vuosina 1941-74 toimineeseen hotelli-ravintolaan. Nuoremmat ehkä helpommin saman rakennuksen katutasossa vuonna 1996 avattuun samannimiseen bistroon. Perinteikkään ravintolayhtiön omistukseen kuuluvat edelleen samassa kiinteistössä sijaitsevat legedaariset ravintolat, Sarkka ja Zakuska.

Tervahovi Osakeyhtiö perustettiin syyskuussa 1940. Osakeyhtiön komea nimi Tervahovi liittyy vahvasti kaupungin historiaan ja maakunnan keskeiseen vientituotteeseen, tervaan. Alkuperäinen tervahovi oli vuonna 1783 Toppilaan perustettu suuri tervavarasto, josta tervatynnyrit laivattiin kansainvälisille markkinoille - erityisesti Englannin imperiumin laivastolle. Tervahovi Oy:n hotelli ja rakennuksen 7. kerroksessa sijainnut korkeatasoinen ravintola aloittivat toimintansa vuoden 1941 syksyllä, joskin kesäkuussa syttynyt jatkosota tuotti alkuvaikeuksia. Hotellihuoneita oli 52 kappaletta ja ne sijaitsivat rakennuksen 3.-6. kerroksissa.

Hotelli-ravintola Tervahovi muodostui sotien jälkeen kaupungin seuraelämän keskipisteeksi. Ravintolakulttuuri oli tuolloin huomattavasti muodollisempaa kuin nykyisin. Alkoholilainsäädäntö oli tiukempaa, samoin vaatimukset yleisen käyttäytymisen ja vieraiden ulkoasun suhteen. Ravintolan ruokalista oli laaja; 1960-luvun alkupuolella se oli peräti yhdeksän sivua pitkä ja sisälsi enimmillään lähes 120 vaihtoehtoa. Mukana oli niin kotimaisia perinneruokia, kuin pääskysenpesäkeittoa ja vuonankyljyksiäkin. Vuodenajan mukaan oli tietysti tarjolla erilaisia kausiherkkuja kuten rapuja, nahkiaisia, riistaa ja pääsiäislammasta.

Myös kuuluisuudet löysivät tiensä Tervahoviin. Ravintolassa järjestettiin vuosien varrella monen monituisia ikimuistoisia juhlia ja illanistujaisia. Muunmuassa presidentti Urho Kekkonen vieraili hotellissa useamman kerran. Vuonna 1966 presidentti Kekkonen sekä Neuvostoliiton pääministeri Aleksei Kosygin yöpyivät hotellissa - Kekkoselle oli varattu koko kuudes kerros, Kosyginille puolestaan viides. Juhlaillallisella valtiovieraat nauttivat ravintolan parhaita herkkuja, kuten kilpikonnanlientä ja poronsatulaa.

Vanhin yhtäjaksoisesti toiminut oululaisravintola - Sarkka

Jatkosodan aikana vuonna 1942 avasi niin ikään ovensa Tervahovin maineikas ravintola Sarkka. Vanhan ajan luokitusjärjestelmän mukaan se oli Tervahovin kansanravintola siinä missä ylimmän kerroksen ravintola oli ensimmäisen luokan paikka. Sarkka sai nimensä avoimen nimikilpailun tuloksena; "Sarkka" on itäistä alkuperää ja tarkoittaa juoma-astiaa, pikaria tai tuoppia.

Sarkan värikäs asiakaskunta on alusta pitäen edustanut kaikkia yhteiskuntaluokkia. Sarkan merihenkisessä ympäristössä ovat viihtyneet niin akateemiset älyköt, kuin markkinamiehet ja duunarit. Tarina kertoo, että villeimpinä aikoina Sarkan narikkaan talletettiin elävä porsas ja toisella kertaa suuren ruotsalaisen torvisoittokunnan instrumentit uhkasivat tukkia pääsyn ravintolaan, muusikoiden päättäessä jäädä Sarkkaan iltaa istumaan.

Sarkka on lisäksi tunnettu konstailemattomasta ruoastaan. Se on niitä harvoja paikkoja koko kaupungissa, josta voi löytää sellaiset perinneherkut kuten rössypotut, läskisoosin tuppipottuineen ja leipäjankin. Sarkan ruokalistalla on pidetty myös muut hyväksi havaitut suosikit vuosien takaa.

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

Nykyään Tervahovin ravintoloita luotsaavat toisessa polvessa Aino ja Reko Lehtosaari. Aino joutui sattumien kautta Ravintolakoulu Perhon hovimestarikurssille ja tapasi siellä tulevan aviomiehensä - napinompelun merkeissä. Perhosta valmistuttuaan Lehtosaaret työskentelivät Rekon isän omistamassa Hotelli-Ravintola Tervahovissa.

Hotelli Tervahovin lopetettua toimintansa, Aino Lehtosaari jatkoi Tervahovi Oy:n toimintaa yhtiön toimitusjohtajana. Lehtosaarille jäi Sarkka ja pikkuhiljaa Ainon mielessä alkoi hahmottua ajatus uudenlaisesta ravintolasta Sarkan ruokapuolen tilalle. Alunperin suunnitelmissa oli perustaa ranskalainen ravintola, mutta idea vesittyi siihen tosiasiaan, että 80-luvun alun Oulussa oli mahdotonta saada ranskalaisruokalistalle kuuluvia tuoreita äyriäisiä.

Oulun ensimmäinen etninen - Zakuska

Niinpä Sarkan viereen avattiin vuonna 1982 Oulun ensimmäinen etninen ravintola, A-oikeuksin varustettu, venäläistä ruokakulttuuria yltäkylläisimmillään edustava Zakuska. Ravintolan nimi tulee venäjänkielisestä alkupaloja ja ryypyn seuraksi nautittavia pikkusyötäviä tarkoittavasta sanasta. Oululaisissa ensikosketus venäläiseen keittiöön herätti vastakaikua. "Zakuskan suosio ylitti kaikki odotukset", muistelee Aino Lehtosaari ravintolan ensimmäisiä vuosia.

Zakuskan tunnelma on rakennettu gruusialaisin vaikuttein ja Lehtosaaren omien mieltymysten mukaan. Zakuskassa on vielä muistoja vanhasta Tervahovista - kattolamput ja kattoon sijoitettu, upea kuvioitu peili. Tänä päiväkin, viettäessään juhlavuotta, Zakuska kunnioittaa menneitä vuosia perinteisellä ruokalistallaan.

 

Astu sisään

Tervetuloa | Welcome